keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Sohvan jouset rikki




Katkenneet jouset



Satula-tuolien jälkeen sain tehtäväkseni sohvan jousien korjaamisen. Lähtötilanne oli se, että sohvan istuimesta oli kaksi siksak-jousta mennyt poikki. Aloitin korjauksen irrottamalla sohvan istuimen rungosta. Neljä ruuvia auki ja irti oli. Sen jälkeen irrotin sohvan päällisen. Istuimen sivuilta ja takareunasta irrotin niitit. Etureunaan jätin niitit paikoilleen, koska opettaja oli sitä mieltä, että vaihto onnistuu ilman koko kankaan irrottamista. Niinpä käänsin vain kankaan pois istuimen päältä ja varovasti irrotin vaahtomuovit pois tieltä, jotta pääsisin käsiksi pohjakankaan alla oleviin jousiin. Katkenneet jouset poistin. Kiinnikeisiin ei tarvinnut koskea, sillä ne olivat kunnossa. Mitoitin uudet jouset ja kiinnitin ne paikoilleen. Rankkaa oli ja se vaati voimaan, mutta sain kuin sainkin ne paikoilleen.
Jousien kiinnityksen jälkeen niittasin pohjakankaan takaisin kiinni. Vaahtomuoveihin ruiskutin lisää liimaa jotta pysyisivät paremmin paikoillaan kankaan alla. Istuimeen oli käytetty syväheftaustankoa tuomaan muotoa. Pohjakankaassa oli onneksi vanhat reiät, joiden mukaan heftaukset oli helppo kohdistaa. Heftauksien toiseen päähän ei tullut napinkantoja vaan henkarikannat(?).
Uudet jouset kinnitettyinä
Kun heftauket oli saatu kuntoon, oli jäljellä enää kankaan takaisin kiinnitys. Mielestäni sain kankaan hyvin kiinni ja lopputulos oli hyvä. Vaikka vanhat kiinnitysjäljet olikin näkyvissä, en sanoisi, että se päälikankaan kiinnitys olisi ollut helppoa. Kyllä siinä sai kieli keskellä suuta katsoa, että kangas menee tasan samoin kuin oli ollut ennenkin. Mutta silti onnistuin siinä mielestäni hyvin.
Jousien kiinnikkeet
Kun kangas oli saatu kiinni, oli jäljellä enää istuimen kiinnitys takaisin sohvaan. Ruuvit paikoilleen ja homma oli valmis.







Valmis lopputulos

maanantai 15. syyskuuta 2014

Jatkoa seuraa

Lähtötilanne
Satulavyönkiristin
Nyt sainkin sitten ensimmäisen asiakastyön: Alvar Aallon suunnitelema tuoli. Täytyy tunnustaa etten tuolin nimeä tiedä. In any case kuva ohessa selventävät asiaa ;). Eli tuo oli lähtötilanne. En sen kummempaa joutunut tekemään kun vaihtamaan kyseiset hihnat mutta oli siinäkin oma hommansa. Ensin mitoittaa ja merkata mihin kohtaan hihnojen päätökset tulevat kiinnittäessä. Kiinnitys tapahtui kuuden niitin voimalla, kolme per rivi. Hihnat piti saada aikuisten oikeasti kireälle, joten voiman käyttö oli sallittua :D. Ja voimaahan sitä sitten käytettiin. Ihan ei tarvinut hampaat irvessä vetää, sen verran vielä papua jäljellä tallihommista ;D. Tärkeää oli siis saada istuinosasta napakka ja selkänojasta ei taasen tarvinut tehdä niin napakkaa muttei mitään löysääkään. Sitten olikin oma miettmisensä mistä sitä alkaa kiristää! Onneksi oli jäljellä vanhat a'apu' rei'ät joista pystyi päättelemään mihin suuntaan sitä sitten kiristettiin. Apuna oli(hävettää myöntää mut en muista nimeä) työkalu, jolla kiristys kävi helpommin, ei tarttenut käsivoimin ruveta kirraamaan ;). Tarkkuutta tämä homma kyllä vaati, muta taasen toisaalta mikä tuommoinen homma ei tarttisi? Ja sen päälle, että piti olla päätösten kanssa tarkka, piti vielä kiinnittää huomiota miten hihnat laitettiin limittäin! Onneksi meillä oli mallituoli mistä pystyi asian tarkastamaan. Joten suurilta mokilta säästytyin.
Istuin osan uudelleen 'hihnoittaminen'
Kivaa oli, sitä ei voi kieltää :D.  Kaksi tuolia oli tehtävänä ja molemmat menivät laatu tarkastuksesta läpi :). Nyt vain nokka taasen kohti uusia haasteita! Pitää ihan immeisiä, jotka ovat täällä käyneet!! On mukava huomata että jonkinlaista mielenkiintoa on miun kirjoitukset herättäneet! :) Ei muuta kun arigatou ja palaillaan! ^o^
Valmis tuotos


sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Nojatuoli


Lähtötilanne

Ensimmäinen nojatuoli saapui käsittelyyni. Ei muuta kun purkuhommiin ryhtyi hän.  Purkuprosessissa paljastui kahdet eri kankaat päällismäisen alta. Pehmusteena käytetty vaahtokumi oli haperoitunut ja muuttunut osittain jo mujuksi. Niin hienoa mujua, että sitä oli purkamisen jälkeen aivan joka paikassa.


Täytevulsti
Siivoamisen jälkeen alkoi tuolin pehmustus.  Kahta eri laatua valitsin opettajan avulla: alle hiukan jämäkämpää ja päälle pehmeämpää luomaan pintapehmeyttä. Pienen leikkaa-ja-liimaa –operaation jälkeen sain muovit paikoilleen ja tuolin kaavoitus pystyttiin aloittamaan. Tuoliin laitettiin myös täytevulstia tuomaan muhkeutta reunoihin.
'Kainalon sauma'


Eniten ongelmia tuotti ’kainalot’, jotta kangas saatiin nätisti istumaan sauman kanssa. Siihen opettaja antoi hyviä vinkkejä ja homma onnistui jopa ekalla kerralla :D. Kun kaavat saatiin piirrettyä ja leikattua oli aika alkaa leikkaamaan kangasta ja ompelemaan viimeistä versiota.


Kaavoittamassa 'kainaloa'
 Onneksi tein pahvikaavat, sillä se helpotti huomattavasti kankaat leikkuuta. Tarkoitan, että kaavojen sommittelun avulla pystyin käyttämään tehokkaammin, eikä kangasta mennyt paljoa hukkaan.


Istuintyynyn ompelu osoittautui hiukan haasteelliseksi, mutta oikealla asenteella ja opettajan avustuksella, sekin saatiin ommeltua viimein. Itse tuoliin ainoat saumat tulivat etuselän ’kainaloihin’. Pääsin myös harjoittelemaan laskostusta käsinojien kaariin ja samoin selkänojan kaariin. Haastavaa se oli saada molemmista puolista samanlaiset, mutta onnistuin lopulta siinä.
Se istuu!!!



Takaselkä olikin sitten kinkkinen. Takaselkään ommeltiin tere, josta selkä kiinnitettäisiin. Tarkoitus oli niitata niitit aivain teren ’juureen’, jolloin teren paksukohta peittäisi niitin. Tärkeää oli se, että selkäpala istui täydellisesti, koska muuten tulisi ongelmia. Onnistuin jopa mitottamaan selän oikein. Pieni hetki siinä meni, mutta selkä saatiin paikoilleen. :) 





Laskostus

Istuintyyny


Takaselkä odottaa kiinnitystä
Valmis tuoli :)

keskiviikko 3. syyskuuta 2014

Tietokonetuoli




Niittikasa
Kohdistus- ja ompelumerkit kerkattuna
Lakanakangas kiinnitettynä ääriviivojen piirtoa varten
Rypytys(kun se viimein onnitui)
Elikkä nyt olen paininut tosiaan sen tietokonetuolin kanssa. Kyseessä on siis ihan ensimmäinen varsinainen verhoiluharjoitus ja jännitys on ollu katossa(ainenkin omalta kohdalta)! Työ aloitettiin purkamalla vanhat päälliset poijes. Niittejä oli sitten jonkun verran. Työkaluna käytin niitinnostajaa, joka oli enemmän kuin kätevä niittin pois purkamiseen. Kyllähän sillä tuli muutama kerta käteen osuttua, mutta hetken päästä alkoi juoni kirkastua ja oppi minne niitä käsiä ei kannattanut laittaan ;).  Ohessa kuva vain murto-osasta niiteistä jotka otettiin pois. Molemmista, niin istuinosasta kuin selkänojasta poistettiin ensin 'muovisuoja' ja sen jälkeen poistettiin kangas. Pääsin myös opettelemaan kaavoittamista. Eli siis kaavoittaminen astuu kuvaan silloin kun verhoiltavan esineen omat kankaan ovat syystä tai toisesta niin huonossa kunnossa, ettei niistä voi piirtää suoraan uusia kaavoja.Kaavoittaminen aloitettiin tekemällä kohdistusmerkit kappaleen keskelle. Tämä helpottaa pehmusteiden ja kankaan keskittämistä. Tästä jatkui niin, että lakana kankangas sovitettiin päälle niin kuin kankaan siinä kuului olla. Sen jälkeen piirrettiin ääriviivat ja merkattiin siihen ompelumerkit. Kangas siirrettiin sitten pahville ja kopioitiin siihen.Itse kopioin vain puolikkaan kangasmallista ja sitten käänsin sen peilikuvaksi, jotta sain symmetrisen kaavan pahvista. Olihan siinä omat kikkailut mutta sain kuin sainkin sen tehtyä. Sen jälkeen oli vuorossa kaavoja käyttäen leikata lakanakankaasta malli kappale ja tehdä siitä harjoituskappale. Ideana oli rypyttää 'kulmat' jotta kangas istuisi paremmin selkänojan päälle. Siinähän sitte oli eka oikeen kunnon ongelma kohta. Sitä rypytystä tein melkein kaksi päivää ennen kuin sain sen viimein istumaan niin ettei ollut tullut vekkejä, eikä muitakaan suurempia esteettisiä virheitä. Melkein loppui usko kesken noiden kahden päivän aikana, mutta se tunne kun sen vihdoin sain valmiiksi ja pääsin siirtymään eteenpäin oli sanoinkuvaamaton!^^ Sen jälkeen mallinnettiin kaavoja jo itse kankaaseen josta lopullinen päällinen sitten tehtäisi. Varsinaisen kankaankin kanssa meni se muutama kerta ennenkuin se onnstui, mutta huomattavasti vähemmän aikaa kun sen harjoituskappaleen kanssa :). Lisäksi pääsin kokeelemaan liimaruiskulla maalaamista, koska päällystimme sekä selkänoja että istuinosan vanulla. Se se oli jännää! Mutta sain hyvin vanut paikallee, ilman mitään suuria vahinkoja. Eli en ollu liiman peitossa ;). Voin siis sanoa, että minun ja verhoiluliiman suhde on parantunut ;D. Kun pehmusteet ja kankaat oli saatu paikoilleen olikin aika ottaa niittipyssy ja alkaa paukuttamaan. Ensin tuolin selkänoja: selkäpuolen alaosa taitettiin tuolin alareunaa ja iskettiin kiinni. Sen jälkeen selkänojan etupuolen kangas taitettiin jo niitatun päälle ja taas paukkui. Se oli oikeastaan ihan kivaa hommaa, kunnes tuli reunoja ympäröivän 'muovivanteen' vuoro...Täytyy sanoa, että on sormet kipiät! Niiti piti saada ovelasti kahden reunan väliin, jotta ne osuivat itse selkänojaan. Siinä sitä sitten olikin tekemistä, mutta onnistuihan se sitten viimein :). Sen jälkeen oli vuorossa istuin osa. Sitä varten mitattiin neliön muotoinen kappale joka sovitettiin istuimen päälle ja niitattiin kiinni. Kulmat olikin sitten oma lukunsa mutta nekin onnistuivat ihan hyvin :).Nyt sitten oman työpisteen vieressä 'komeilee' uudelleen verhoiltu tietokonetuoli. Väri vaihtui sinisestä violettiin. :) Taas motivaatio kasvaa tehdessä ja unelma verhoilijaksi tulemisesta kytee edelleen! Kiitos kuitatus tälle päivälle.
Tässä kuva niittien paikoista selkänojan muovirenkaassa. Oli hankala poistaa ja uudelleen niitata! :)
 Tähän loppuun sitten kuvia nyt valmiista tuolista! :)